Juonellinen strategia vai hahmoton kaaos?

Strategia on perinteisesti liitetty sodankäyntiin ja sen takia strategiatyössä usein lainataan suuria sotapäälliköitä. Yhtä lailla strategiaa voisi verrata elokuvaan ja lainauksia ottaa teatterin asiantuntijoilta. Sekä elokuvassa/näytelmässä (pois lukien aikuisviihde) että strategiassa a ja o on juoni, joka ohjaa tarinan kulkua. Juoneen perustuen rakennetaan kausaalinen (syy ja seuraus) toiminta- tai tapahtumasarja, jonka avulla tarinan kertominen vahvistuu ja helpottuu.

Todellisuus on hahmoton kaaos ilman juonta. Jo filosofi Aristoteles kuvasi, miten hyvä juoni ja tarina tulisi rakentaa. Juonellisen hahmotuksen kautta sattumiin tulee järjestys: tarina, jossa on alku, keskikohta ja loppu. Juoneen perustuvan tarinan pitäisi olla jatkuva, yhtenäinen ja sen tulisi sisältää muutos. Dramaturgi Gustav Freytag oli samoilla linjoilla, kun hän osaltaan näki, että tarina jakautuu viiteen osaan: esittely, nouseva toiminta, kliimaksi tai käännekohta, laskeva toiminta ja loppuratkaisu. Näitä oppeja Hollywood käyttää vieläkin.

Alku on lähtökohta, ei aina ehkä kovin ruusuinen, jota strategialla lähdetään muuttamaan tai parantamaan. Alussa hyödynnetään strategisia analyyseja, joilla rakennetaan faktapohjainen runko sille, minne ollaan menossa ja miten. Keskikohta on jalkauttamista; strategisten toimenpiteiden läpiviemistä ja organisaation ja sidosryhmien saamista mukaan matkalle. Lopuksi edessä on vision toteuttaminen, eli määränpään saavuttaminen. Juoni sitoo alun, keskikohdan ja lopun merkitykselliseksi kokonaisuudeksi.

Esittely voi esimerkiksi kuvata toimintaympäristön muutoksia ja niiden tuomia haasteita yhtiölle. Yhtiön on muututtava. Nouseva toiminta kertoo, miten strategialla otetaan tilanne haltuun, ja miten prosessia viedään eteenpäin. Kliimaksina toimii visio ja sen pukeminen sloganiksi ja visuaaliseksi referenssiksi. Käännekohta perustuu siihen, että ratkaistaan haaste tai komplikaatio, ymmärretään tarina ja saadaan aikaiseksi muutos, joka innostaa. Laskeva toiminta sisältää strategian implementoinnin kaikkine tavoitteineen, seurantoineen ja viestintöineen. Loppuratkaisu on se näkyvä muutos, minkä tarina saa aikaiseksi, eli juonen suunniteltu toteutuminen markkinoilla.

Toisin sanoen, strategisti luo käsikirjoituksen, jonka juoni perustuu kysyntään, eli siihen mikä myy, ja siihen mikä erottaa näytelmän massasta. Käsikirjoituksessa huomioidaan, että juoni, tarinan rakenne ja tarinan kerronta ovat erottamattomia; niiden kuuluu peilata toisiaan. Parhaiten juoni toimii, kun se on visuaalisesti ja verbaalisesti yksinkertaistettu. Johtaja ohjaa käsikirjoituksen mukaan, hoitaa roolijaon oikeilla tekijöillä (casting), sijoittaa tapahtumat ja toiminnat aikaan ja paikkaan (setting) ja vastaa siitä, että tarina kerrotaan mukaansatempaavasti ja ymmärrettävästi (storytelling). Jokainen tarina olisi yleensä toisenlainen, jos sen juoni, tekijät ja tapahtumat siirrettäisiin toiseen organisaatioon tai aikaan. Ensi-illassa (kick-off) näytelmä sitten esitellään henkilöstölle ja sidosryhmille. Strategistit ja elokuvatekijät tietävät onnistuneensa, jos esitys saa suosionosoituksent seisoviltaan. Siitä on helpompi jatkaa kohti kassamenestystä (block buster).

Sen sijaan, että strategisti sotalasit päässä miettii, miten asemia puolustetaan, ja miten kilpailijat murskataan, hän voisi istahtaa ohjaajan jakkaralle ja miettiä, minkälainen tarina ja tarinan kerronta myy. Mihin yleisö (asiakkaat ja henkilöstö) samaistuu. Hyvä sotaelokuvakin kaipaa juonen.

Tämä kertomus kuvaa myös sitä, kuinka me Smartbutlersissa toimimme, ja miksi me panostamme asiakkaidemme tarinan juoneen (storyline). Ota yhtyettä, niin räätälöidään mielenkiintoinen näytelmä myös teidän yleisöllenne.